perjantai 25. heinäkuuta 2014

:(

Mamman mielestä olin tänään aika levoton, enkä oikein oma itteni ja se oli tosi kovasti musta huolissaan. Netissä Mammalle ehdotettiin, et antais mulle lääkettä, että olisi juoksun takia kipuja. Mamma sitten soitti eläinlääkärille, sille sedälle tällä kertaa. Noh se lääkärisetä sitten käski Mamman viedä mut sinne tarkistettavaksi. Viime kerrasta oli niin hatarat muistikuvat et aattelin et on sinne ihan ok mennä.
Mamma alko sit kauheella tohinalla pakkaileen kamoja ku me mennään yhdessä viikonloppuna päivystään.. Tai siis Mamma päivystää ja minä valvon et kaikki tulee tehtyä hyvin, tarvittaessa pidän kovankin kurin. Ja jos päivystäjillä on luppoaikaa niin ne ehtii sitte muaki rapsutella, nih!

Päästiin sitten perille ja iski kauhee flashback muistotulva enkä olis halunnu mennä sinne ollenkaan.. Viimeks ku täältä lähdettiin niin mun suu oli ihan hirveen kipee ja enkä pystyny suoraan käveleen ollenkaan.. Ja se piikki mun persuksissa tuntu edelleen.. Yritän mennä tuolin alle piiloon mut ei se oikein toiminu...


No se lääkärisetä tuli kertoon et olis meidän vuoro ja mä anelin Mammaa ettei mentäis sinne. Laitoin nelijarrunkin päälle ja kaikkee.. Mut ei, Mamma vaan pakotti mut sisälle ja nosti pöydälle. Mua pelotti ihan hirveesti ja tärisin ja selkeesti Mammaakin joku asia huoletti. Onneks Mamma kuitenkin rapsutteli mua niin se vähän helpotti. No se lääkärisetä jutteli Mamman kanssa et miksi siellä ollaan ja Mamma kerto et mä en oo kunnossa.. Oon kuulemma kauheen levoton ja yritän koko ajan Mammalle jotain kertoo ku haluan olla koko ajan lähellä ja tökin sitä ja tassulla läiskin. Lisäks mä oon niin siisti tyttö et aina ennen oon juoksut hoitanu ihan ite eikä muut oo ees huomannu et mulla sellainen olisi. Kerran yllätin Mamman ku sattu sopiva uros hollille ja vähän teki mieli.. No tiedätte kyllä ;) Ja Mamma sai siinä tietää et mulla on "se aika vuodesta"..
No onneks Mamma kuitenkin tajus, kun yritin  kertoo et mulla on oikeestaan paha olla... Ja mitä tää lääkärisetä tekee: tunkee jonkun *%&*# mittarin mun takapuoleen!!?

No mittari sano et mulla olis kuumetta.. Ja lääkärisetä epäilee mulla olevan märkäkohtu. Se sama mistä muutama viikko sitten eläinlääkäri puhu ja suositteli et mut leikattas syksyllä.. Ja eilen jo Mamma ja palvelija teki päätöksen et syksyllä mut sterkataan ja saan taas viettää normaalia elämää eikä multa evätä mitään kivaa sen takia pois et kroppa elää omaa elämäänsä.

No enhän mä ees ehtiny tajuta mitä tapahtu ku oli taas piikki persuksissa! Siis mikä fiksaatio noilla lekureilla on mun ahteriin?!?
Mamma otti mut syliin ja mentiin johki huoneeseen ja mä pakenin pöydän alle.. Sit yks kaks mua alko kauheesti ramaseen ja pyysin päästä Mamman syliin. Mamma otti mut syliin ja oli jotenkin kauheen huolestuneen oloinen.. Sit mä nukahdin.

Mut siis ku heräsin niin mun masusta oli karvat kadonnu ja sieltä tuli verta, kynnet oli kadonnu ja haisi palanu, suuhun sattu enkä pystyny käveleen suoraan.. Ei mitään käsitystä mitä oli tapahtunu mut onneks Mamma kerto.. Ja näytti mulle kuviakin et uskoisin mitä se mulle höpisee...

Noh se piikki oli nukuttanu mut ja sitten oli laitettu pöydälle ja hoitsuli ajeli mun masukarvat pois.



Tän jälkeen mut kannettiin sellaiselle hassulle pöydälle ja mun mahaan laitettiin kauheesti jotain aineita ja suojia...


Sitte multa leikattiin kohtu pois. Lääkärisetä kerto Mammalle et mulla ei oo mikään juoksu päällä vaan alkava märkäkohtu. Se vuoto mitä luuli juoksuvuodoksi on ollu mätää ja verta. Kohtu ollu ihan punainen ja tulehtunu ja sitä mätääkin siellä ollu. Muutama päivä ja meikäläinen ei tässä teille tarinoisi...
Onneks Mamma tuntee mut niin tiesi et iiiihan kaikki ei ollu kunnossa vaikka mä kovasti yritin olla iloinen oma itteni. Mammaa on aika vaikee huijata..

No Mamma kerto et oli ollu koko leikkauksen ajan mun vieressä ja silitelly mua ja nähny mitä mulle tehtiin ja vakuutti et lääkärisetä teki hyvää työtä, mitään ylimääräistä ei poistettu (vain kohtu) ja et lääkäri setä tarkisti viä muutenkin et mun sisällä oli kaikki kunnossa ja varmisti moneen kertaan ettei mun sisälle jääny mitään ylimääräistä. Hoitajakin oli tosi nätisti tikannu haavan umpeen, Mamma oli oikein kehunu mun puolesta hoitajaa hyvästä työstä.

No mitä nää muut jutut sit oli ku heräsin... Hoitajan mielestä mun kynnet oli liian pitkät ja se sitten leikkas niitä enemmänkin ja ne alko vuotaan verta niin se sit poltti ne suonet umpeen.. Mun kynnet oli kyllä ihan sopivan mittaset.. Noh hoitsu oli myös putsannu mun hampaita ja totes et ne oli oikein siistit eikä mitään irronnut.. Silti on ikenet vähän hellinä..

Heikkohermoiset skrollatkaa seuraavan kuvan ohi :)
Haava on n. 8cm pitkä. Tässä mä oon viä ihan tolkku pois mun vanhan lauman luona, ollaan siis täällä yötä.


Mamma kävi mua kattoon ja mä esitin nukkuvani. Sit kuulin ku Kerttu (se mun kaveri) tuli ulkoo niin pakkohan sitä oli mennä morjestaan ja Mamma oikein pelästy ku mä niin nopeesti nousin ylös ja juoksin kattoon Kerttua. Kuulemma kaikki tassut menny erisuuntaan, ilmankos toi liikkuminen tuntukin niin hassulta..

Nooh tän mun riekkumisen jälkeen tosta haavasta alko tuleen verta niin Mamma laitto siihen suojan ja jotta en nuolis mun tassuja niin se osti mulle sukat??!! Siis oikeesti se kuvittelee, et mä pidän näitä.... Heti lähtee pois! Ku jaksan asialle tehdä jotain..


Mamma päästi mut käymään pihalla ja kävinhän minä pikku pisut tekemässä ihan ite. Sukatkin ilmesty takas jalkaan heti ku Mamma oli ronkkinu mun tassukarvoja.. Päätti kuulemma käyttää tilaisuuden hyväkseen ku oon rauhallinen niin kävi niitä sitten leikkelemässä.. Ja puhu taas jostain trimmerin hankkimisesta.. Mitähän se sillä suunnittelee tekevänsä? Kuulostaa meinaan pelottavalta...


Mulla on vieläkin aika sekava olo ja kävely tuntuu vähintäänkin hassulta.. Mamman mukaan näyttää myös hassulta.. Mamma lupas et huomenna on jo parempi olla ja lupas antaa mulle lääkettä.. Ja et otetaan toi juttu tosta mun mahan päältä pois, on kuulemma vaan tän yön ettei paikat sotkeennu ja et haava menis kiinni. Se puhu jostain kaulurista mulle.. Siis kuvitteleeko se oikeesti et mä sellasta suostun pitään.. No Way!!

Vaikka Mamma mun hengen pelastikin tänään niin pusuja ei kyllä tipu.. Katotaan sitten huomenna uudestaan, jos se unohtaa ton kauluri homman heti alkuunsa niin saatan ehkä mahdollisesti jopa heltyä. Mamman  viekkuun mä kyl haluan nukkumaan..

2 kommenttia:

  1. Voi raasua! Meillä on kanssa sterkkaus suunnitelmissa ensi keväänä luultavasti tammikuussa. Meille tulee westie poika ja lisäksi meidän neidolle alkaa tulla jo ikääkin, että ei enää montaa vuotta voi leikkausta lykätä. Jännittää suunnattomasti, mutta sitten ei enää juoksuajat häiritse harrastuksia.

    VastaaPoista
  2. No siis se eka päivä oli ihan sumussa mut tänään Mamma on jo joutunu mua komentaan ku muka riehun liikaa. Oon jo tänään syöny ite, juonu ite, pyöriny nurtsilla, hypänny autoon ja pois, juossu nurtsilla Mammaa karkuun, nukkunu.. Mamma sanoo et mun haava on siisti, se ei päästä mua ollenkaan ite hoitaan ja kahtoon et onko kaikki kunnossa. Mä kyl suosittelen hoitaan ton alta pois. Ei sitten turhaan kielletä kaikkia kivoja asioita tai ettei tuu tota tuherrusta.. Ei ollenkaan kiva..

    VastaaPoista