torstai 9. lokakuuta 2014

Kieli korvassa (ja nenässä)

Tultiin Mamman kanssa kotia päin ja täällä oli sauna lämpösenä mut Mamma sano et menee aamusta suihkuun et jaksaa herätä päivystään. Ja minähän protestoin! Siis todellakin jos sauna on lämmin niin sinnehän mennään! Nooh "hienovaraisesti" ilmaisin haluni mennä saunaan ja Mamma mut sinne päästikin. Valtasin heti koko lauteet ja oikasin sinne. Mamma laitto kippaan vettä ja heitti vähän löylyä ja laitto oven sillei et pääsen sieltä pois. Siis olisin ollut siellä paaaaaljon pidempään mut ku toi ruoka-aika lähesty niin oli pakko mennä sit Mammaa komentaan laittaan iltapalaa. Ja laittoihan se <3

Tänään sitten pääsin päivystään Mamman kanssa tai siis mä menin johtamaan sitä päivystystä. Mamman mukaan hyvä päivystys ku ei ollu yhtäkään asiakasta. Mun mielestä siä oli aika tylsää! Mammaki unohti mun herkut kotiin, olis ollu jotain tekemistä... Ja siitä mä sitä jaksoin kyl muistuttaa tasaisin väliajoin..

Ilmeisesti Mammaki vähä pitkästy ku se yritti kauheesti ottaa meistä yhteiskuvaa.. Höpisi jotain söpöstä profiilikuvasta.. Nooh siinähän otti! Hih, mä nuolin Mamman korvia ja nenää ja pilasin kaikki otokset :D Mikään ei saa Mammaa niin kiemurteleen ku kieli korvassa :D














Totta kai päivystyksen johtajalla tulee olla oma toimisto, mullekin oli sellainen siellä ihan erikseen vain mua varten varattu. Sieltä mä sit pidin kovaa kuria. Pikku torkutkin kerkesin ottamaan.






Tokihan kunnon johtaja tulee myös pois toimistostaan henkilökunnan pariin. Tästä oli aika kiva tähystellä ja kattoo maailman menoa.. Kauheesti tapahtu kaikkee jännää siellä..


No tokihan meidän pitää myös jalkautua ja käydä tsekkaileen miten huudot edistyy ja muutenkin näkyä ja edustaa Mamman järjestöö, joten käytiin välillä aika ulkona käppäileen ja ihmetteleen ja jutteleen ihmisille. Kauheen kivalla tuulella kyl moni ollu ku päästäny palvelijat tonne. Siä oli hirveesti väkee.. Muutama oli kyl tullu vahtimaan palvelijoitaan.. Varmaan ettei huuda mitään shaibaa tai muuten vaan hullaannu vapaudesta. Tai sit on vaan koulutus viä niin kesken ettei voi yksinään päästää massatapahtumiin..

Mä yritin kovasti ehdottaa Mammalle et huutais meille tälläisen. Mä niin voi kuvitella kuinka tuuli tuivertaa mun ottatukkaa. Mamma ei lämmenny idealle sitten yhtään.. Son välillä oikeesti aika tylsä.



 
No aina välillä piti mennä takas mei päivystyskoppiin ja sieltä käsin piettiin vahtia et ihmiset ei loukkaannu tai jos loukkaantuu niin me sit mennään auttamaan. Tua kuulemma sattuu ja tapahtuu aina välillä kaikenmoista mut onneks mä olin paikalla pitämässä noi auttajat vireessä ja valmiina koko ajan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti