perjantai 23. tammikuuta 2015

"Sisar hento valkoinen"

Mää tua aiemmin kerroin ku Mamma oli joulun aikaan aika kipeenä ja mä sitä kovasti hoidin. No nyt siihen samaan juttuun liittyen Mamma oli jossain päiväkirurgisessa toimenpiteessä. Mamma oli saanu aiiika vahvoja lääkkeitä ja mä olin siitä aika huolissani.. Piti vahtia Mammaa koko ajan. Siis mä olin oikeesti niin huolissani et mä lopetin ruokailun, jos Mamma katos mun silmistä ja kävin tarkistaan et kaikki oli ok ja sit söin loppuun. No Mamma ny tajus ekan "katoamisensa" jälkeen pysyä keittiössä kunnes olin syöny ettei tarvinnu enempää panikoida.
Mamma ku mun käskystä huilas sohvalla niin mä hoidin Mamman jalat. Nyt mä käytin oikein extra aikaa ja kävin molemmat jalat kahdesti läpi. Taisin mä antaa vähän tassuhierontaakin siinä samalla...


Mä pidin huolen et Mamma lepäs riittävästi. Parhaiten se onnistu et makasin Mamman päällä niin se ei voinu yks kaks vaan karata (ties vaikka olis menny pihalle ihan yksin yövaatteissa ja eksyä!!) ja pakotin Mamman pysyyn lepoasennossa säännöllisesti. Toipumisessa lepo on kaiken a ja o! Tarkistin myöskin säännöllisesti et Mammalla on kaikki kunnossa. Tiukka tuijotus yleensä paljasti missä mennään...


Mamma ei päässy ku ihan pieneks hetkeks eroon musta. Luonto kutsui niin oli pakko käydä pihalla välillä mut senkin mä kävin vaan ihan super nopeesti, hoidin asian ja 5min ja oli jo kiire kotiin kattoon et Mamma on kunnossa. No onneks se oli. Tarkistin kyl asian moneen kertaan Mammalta.
Uni on myöskin tosi tärkeetä ja kuulin et Mamman kanssa pitää jonkun olla eka yö koko ajan vierellä. Noh totta kai minä sitten uhrauduin ja hoidin homman kotiin. Mä olin iiiihan koko yön ihan lähellä Mammaa ja valvoin et Mamma nukku hyvin eikä tullu mitään komplikaatioita.





Uskalsin sitten minäkin pieniä hetkiä nukkua mut olin koko yön valppaana ja jos Mamma vähänkin äännähti tai liikahti niin kävin heti tarkistaan et kaikki on hyvin.. Ja taisin mä lipasta aina tarkastuksen päätteeks Mammalle pusunkin. Ihan vaan et se tietää et mä oon siinä vieressä iiiihan koko ajan..
Mammaa tää kuulemma jo vähän ahdisti ja se käski mun rauhottua mut mähän vaan tottelin lääkärin määräystä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti